SuomiAreenassa keskusteltiin digitaalisesta asuntokaupasta
Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on tehty yli 66 000 digitaalista asuntokauppaa. SuomiAreenassa 28.6. keskusteltiin siitä, miten digitaalinen asuntokauppa on tullut osaksi kiinteistönvälittäjien ja pankkien arkea, miten kaikki kaupan osapuolet hyötyvät digitaalisesta toimintatavasta ja mihin asuntokaupan ala kehittyy seuraavaksi.
Keskusteluun osallistuivat OP Ryhmän Henkilöasiakasrahoituksesta ja Asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius sekä Digitaalinen asuntokauppa DIASin liiketoimintajohtaja Niilo Ursin. Keskustelun juonsi Digitaalinen asuntokauppa DIASin teknologiajohtaja Yrjö Kari-Koskinen.
Tarve paikkariippumattomalle toimintatavalle
Idea sähköisen kauppatavan kehittämiseen lähti siitä, kun vuonna 2018 säädettiin laki asunto-osakkeiden sähköistämisestä ja huoneistotietojärjestelmästä. Silloin uskottiin, että osakkeiden sähköistämisen prosessi etenisi nopeasti ja paperisista osakekirjoista voitaisiin luopua jo seuraavana vuonna. Kuten nyt tiedetään, tämä ennuste osoittautui liian optimistiseksi. Siitä huolimatta vuonna 2018 DIAS lähti kehittämään digitaalista asuntokaupan mallia yhdessä kuuden pankin ja useiden merkittävien välitysketjujen kanssa. Ensimmäinen digitaalinen asuntokauppa Suomessa solmittiin noin puoli vuotta myöhemmin.
Pankit ja välitysketjut lähtivät mukaan digitaalisen asuntokaupan kehittämiseen sen tuoman vaivattomuuden vuoksi. Monet arjen toiminnot olivat jo digitalisoituneet, ja ihmiset olivat tottuneet hoitamaan asioitaan internetissä. Digitaalinen toimintatapa vähensi aikataulujen sovittamisen tarvetta ja mahdollisti paikkariippumattomuuden. Asuntojen markkinapaikat olivat siirtyneet internetiin jo 1990-luvulla, joten digitaalinen asuntokauppa tuntui luonnolliselta seuraavalta askeleelta. Tämä merkittävä toimintatavan muutos vaati kuitenkin yhteistyötä ja todellisen tarpeen. Tarve paikkariippumattomalle tavalle tehdä asuntokaupat tuli viimeistään koronapandemian myötä.
Pandemian jälkeen digitaalisen asuntokaupan määrä on jatkanut kasvuaan eikä vanhaan kauppatapaan olla palattu edes rajoitusten poistuttua. Nykyään lähes kaikki Suomessa asuntorahoitusta tekevät 11 pankkia ovat mukana DIASissa. Viimeisen puolen vuoden aikana noin 700 välitysliikettä ja yli 65 prosenttia Suomen kiinteistönvälittäjistä on tehnyt digitaalisia asuntokauppoja. Yli viidesosa DIAS-kauppoja tehneistä kaupan osapuolista kertoo toivoneensa digitaalista kauppatapaa itse.
Datalähtöisempää työtä
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tulevaisuudessa digitaalisten palveluiden ja datan merkitys asuntokaupan alalla kasvaa merkittävästi. Tänä päivänä asumisesta, asuinympäristöstä ja sen palveluista on saatavilla valtavasti tietoa. Tarvitaan teknologisia ratkaisuja, jotta tämä tieto saadaan kiinteistönvälittäjien ja pankkien käyttöön niin, että voidaan tarjota parempaa palvelua monimutkaisessa ympäristössä. Asuntokaupan sääntely tiukentuu jatkuvasti, mutta digitaalisten palveluiden myötä pankit sekä kiinteistönvälittäjät voivat keskittyä asiakkaiden neuvomiseen sen sijaan, että heidän aikansa kuluisi taustatekemiseen.
Tästä syystä panelistit olivat yhtä mieltä myös digitaalisen asuntokaupan kasvusta. Kiinteistönvälitysalalla on jo tunnistettu, että digitaalisten järjestelmien avulla yksi välittäjä voi hoitaa useampia asuntokauppoja kuin aiemmin, ja tämän kehityksen uskotaan jatkuvan tulevaisuudessa.
Jos viisi vuotta tää alusta on ylipäätään ollut, niin kyllä mä sanoisin, että viiden vuoden päästä kaikki asuntokaupat tehdään digitaalisesti tavalla tai toisella. Tuomas Viljamaa, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.
Katso koko paneelikeskustelu MTV Katsomosta.
